Mä luulen et mulla oli sellanen jouluähkykin yhessä välissä ku mun masua nipisteli. Mamma anto mulle jotain puunkuorta ( puunkuorijauhetta by Dorwest Herbs, toim. huom.) ja se autto.
sunnuntai 28. joulukuuta 2008
Mitä tein Jouluna.
maanantai 22. joulukuuta 2008
keskiviikko 17. joulukuuta 2008
Kadonneet kaverit
Juli tai Morse, jos siis näätte Bailaa tai Dorista ni sanokaa niille Hyvää Joulua mun puolesta ja et niitten lahjat odottaa niitä kotona.
Tänään meille tuotiin Kinkku! Se lemusti tosi ihanalle ja mä ihan vähän lipasin sitä kielellä siitä muovikääreen päältä. En kyllä ymmärrä miks mamma oli ostanu semmosen kinkun joka on ihan jäässä... ai jaa, se onkin tarkotus sulattaa ekaks... Mut siihenhän menee ainakin miljoona vuotta!
maanantai 8. joulukuuta 2008
Kylpyläreissu
Mä uin ainakin tsiljoona kiekkaa. Onneks ei ollu mitään sunnuntai-uimareita mun radalla.
Uimisen jälkeen sit föönattiin.
Mä voin totisesti suositella kylpyläreissuja kaikille. Oisin kyl toivonu et siel ois ollu tarjoilua kans. Lihasen luun järsiminen ois ollu just nappihomma ton urheilu-urakan jälkeen! Onneks mä sit kotona sain herkku-cesaria illalliseks! Meinaan kyl mennä uudestaankin.
Arvaatkaa vaan oonko ollu tosi väsy ton trenin jälken? No oon. Oon nukkunu eilisen illan ja yön ja nyt aamullakin koisasin tosi pitkään. Urheilu kannatta, ku sen jälkeen on toosi.... rento... olo... zzzzzz...
perjantai 5. joulukuuta 2008
Itsepäisyyspäivä tulee taas!
Mä jokatapauksessa lupaan olla huomenna tooo-si itsepäinen. Ilmotan jo nyt et en pidä sadetakkia! En vaikka tulis pissiä taivaalta! Ja sit mä lupaan itsepäisesti kerjätä herkkuja koko päivän!
Ressanlinnassa on taas kemut itsepäisyyden kunniaks. Onkohan Onska-kunkku tänä vuonna kutsuttu? Mun mielestä se pitäis ehdottomasti kutsua sinne juhlistamaan!
Kamut olkaa tekin itsepäisiä!
p.s. Juli sun tarttee varmaan selittää sintti-Morselle näitä asioita, ku se on kohta oikee lampuri ja se tarttee kyl tietää nää jutut.
lauantai 29. marraskuuta 2008
Lisää vierailijoita
tiistai 25. marraskuuta 2008
Rakas pikkusisko
maanantai 24. marraskuuta 2008
Kyläsillä
Lauantaina olin kyläsillä mun kavereitten Ainon ja Wilman luona. Ainon mielestä oli liian kylmä mennä ulos, joten me mentin sit Wilman kanssa metsään.
Metsässä sitten paimensin ja opastin Wilmaa hiukan että se tietäis miten ollaan.
Sisällä me tsillailtiin ja ootettiin et meidän ruoka tuli valmiiks. Me saatiin possua. Se olikin sikamaisen hyvää. Mä luulen et meillä oli semmoset pikkujoulut.
torstai 20. marraskuuta 2008
Vesilunta!
Eilen ku mä olin mun hierojalla, ni mä sain puruluun palkaks siitä et olin parempi ku aikasemmin. Mun selkä ja niska ei oo kuulemma enää niin jumpurassa. Vaik kyl mä sen ite tiesin jo, mut mamma ja hieroja ei. Mä oon sitä yrittäny mammalle sanoo silleen et oon leikittäny sitä ja ollu silleen riehakas et se tajuis. Mut... kaverit, te tiiätte; ihmiset on...
keskiviikko 19. marraskuuta 2008
Nummia ja rymskyöitä
Noi on Jurmo nimisestä paikasta Saaristomereltä. Mamma oli siellä viime kesänä laivamatkalla, muttei ottanu mua mukaan. Epoo!!!
torstai 13. marraskuuta 2008
Sateinen päivä
Eilen (eilenkin sato) me käytiin poniheposten kotona. Siellä oli semmonen vahtimiskoira joka huus mulle et "Mee pois, senkin tuhnu!". Mä oisin kysyny et mikä se tuhnu on, mut se vaan räyhäs et "Häivy jo, vai haluukko et karvas pöllyää!". Musta se oli aika moukka ja sivistymätön, joten mä sanoin mammalle et mentäs pois. Onneks se tajus ja me lähettiin. Poniheposten luona on aina epämiellyttävää. Mä vähän luulen et mamma on ruvennu pelkäämään poniheposia...
maanantai 10. marraskuuta 2008
Matkamuisteloja, osa 1
Yks päivä me sit mamman kanssa hypättiin junaan ja tsuk-tsuk-tsuk, suhistettiin sinne kyläilemään.
Indyn ja sen Äipän piti tulla meitä Pännäisiin vastaan, mut sit niille tulikin kiirustapaus ja meidän piti omin neuvoin löytää Pietarsaaren bussiasemalle. Kiltti bussikuskisetä onneks otti meiät kyytiin sieltä Pännäisistä ja vei perille. Kiitti bussikuskisetä!
Siel me sit hengailtiin aikamme: sit yhtäkkiä kuulin ku joku huus et "Wappu, här kommer jag!"
Se oli Indy, joka oli ruvennu ihan ruåttalaiseks. Onneks se sitte praatas kummiski suomea, ku en mä sitä ruåttia, vaik oonki Sippoosta kotosin. No sielt ne joka tapauksessa huristi, Indyn upouudella autolla. Se oli semmonen varmariauto ja lemusti ihanasti lehmuilta ja possusilta.
Ja arvatkaa mitä, ne oli käyny ostamassa pumpurilaisia ja ranskiksia, ihan meitä varten!
Sit me mentiin tsillaileen Indyn kämpille. Sil oli tosi kuuli parveke!
Seuraavana päivänä me mentiin Fäbodaan piitsille
Paluumatkalla piitsiltä me mentiin viel kattoon ku poniheposet juoksi ympyrää pellolla. Semmosta sanotaan ravikilpailuiks.
Monena aamuna me nukusteltiin myöhään. Indyn Äippä joutu lähteen töihin parantaan muita koiria ja muitakin elukoita, mut me kun oltiin lomalla ni me koisittiin niin pitkään ku huvitti. Sit me tassuteltiin eripuolilla puistoissa ja kaduilla ja vähän jokapuolella.
Vikana aamuna me mentiin sit Indyn työpaikalle! Siel oli jotenkin tutunhajustaja sit mä tajusin et me oltiin eläinlääkärissä! Mut siellä olikin ihan kuulia, me tutkittiin se paikka läpikotasin ja nuuskuteltiin keitä kaikkia siel oli käyny. Kaameesti porukkaa siel olikin rampannu!
Ton työelämääntutustumisen jälkeen meiän pitikin lähtee junalle, ku se oli tullu hakeen meitä. Mä olin niin väsyrasittunu kaikesta touhusta et nukuin melkeen koko matkan ja yhtäkii me oltiinkin sit taas Hesassa juna-asemalla elikkäs steissillä.
Semmonen oli mun Pohojanmaan lomareissu.
perjantai 7. marraskuuta 2008
Mamman huijausta
Sit huijasin sitä et mulle jäi viel nälkä, vaik kupissa oli viel napoja jälellä. Se meni kumminkiin lankaan ja laitto lisää purkkimuonaa sekaan. Pölö! Sitä on niin helppo huijata!
Mä oon aatellu et voisin laittaa tänne lokiin mun reissumuisteloita. Laitan kuviakin jos vaan löyvän sellasia. Palaillaan!
maanantai 3. marraskuuta 2008
Hierojalla
Mun hieroja oli tietty tosi ilonen kun mä tulin. Ja se sano et mä oon jo paljon parempi. Daa-a, tietty, mä oon aina kaikista parempi. Mä olin niin parempi et sain namuja ja kaks tölkkii ruokaa. Varmaan vaan sikskin et oon mä.
Siellä mun hierojalla oli taas se Dusty-tyyppi. Se taitaa asuu siellä. Hau-vau, mä oon aussi, on ainoo mitä se osaa sanoo. Mä luulen et siitä ei ainakaan tuu lampuria... Se on kuiteski oikeestaan ihan ok tyyppi, tolleen niinku pikku-sintiks.
Mua väsystää nyt ni mä taidan käydä nukustamaan. Öitä!
perjantai 31. lokakuuta 2008
Sataa sataa ropisee...
torstai 30. lokakuuta 2008
Satunnainen harrastaja
raunioradallakin oon käyny
sitten oon leikkiny rekivetokoiraa; oon vetäny pulkkaa ja mammaa suksien päällä (kyllä se vähän avusti tökkimällä jollain kepeillä ), oon tokoillu ja jäljestäny. Mut paras harrastus on kyl mun mielestä ihan vaan tassuttelu ja mamman kanssa oleilu. Mamma tulee niin pienestä iloseks, esimerkiks siitä ku meen sen luo ja tökkään kuonolla. Tai vien sille jonkun lelun. Ihmisiä on hirveen helppo ilahduttaa. Ne on niin yksinkertasia.