torstai 20. marraskuuta 2008

Vesilunta!

Meillä on! Semmosta lunta joka on kummiskin ihan litslätsmärkää ku siinä kävelee.

Eilen ku mä olin mun hierojalla, ni mä sain puruluun palkaks siitä et olin parempi ku aikasemmin. Mun selkä ja niska ei oo kuulemma enää niin jumpurassa. Vaik kyl mä sen ite tiesin jo, mut mamma ja hieroja ei. Mä oon sitä yrittäny mammalle sanoo silleen et oon leikittäny sitä ja ollu silleen riehakas et se tajuis. Mut... kaverit, te tiiätte; ihmiset on...

Ei kommentteja: