lauantai 29. marraskuuta 2008

Lisää vierailijoita

Tänään lähettiin Jessin kans ulos ja sit huomattiin et Doris ja Baila suhas just meiän kääntikselle! Siistii! Me mentiin sit tassuttelemaan kaikki yhessä ja kerrottiin muille koirille ketkä tuli vastaan et se on muuten meidän jengi ku määrää! Tuli aika selväks kaikille.

tiistai 25. marraskuuta 2008

Rakas pikkusisko

Mun rakas pikkusisko Jessi on tullu meille kylään koko viikoks! Jipii! Mulla menee aika sen kans hengaamiseen ni voi olla etten kerkii enää pitää lokia tällä viikolla.






Kuvasta näätte et meilläkin on ollu lunta!

maanantai 24. marraskuuta 2008

Kyläsillä




Lauantaina olin kyläsillä mun kavereitten Ainon ja Wilman luona. Ainon mielestä oli liian kylmä mennä ulos, joten me mentin sit Wilman kanssa metsään.

Metsässä sitten paimensin ja opastin Wilmaa hiukan että se tietäis miten ollaan.


Sisällä me tsillailtiin ja ootettiin et meidän ruoka tuli valmiiks. Me saatiin possua. Se olikin sikamaisen hyvää. Mä luulen et meillä oli semmoset pikkujoulut.

torstai 20. marraskuuta 2008

Vesilunta!

Meillä on! Semmosta lunta joka on kummiskin ihan litslätsmärkää ku siinä kävelee.

Eilen ku mä olin mun hierojalla, ni mä sain puruluun palkaks siitä et olin parempi ku aikasemmin. Mun selkä ja niska ei oo kuulemma enää niin jumpurassa. Vaik kyl mä sen ite tiesin jo, mut mamma ja hieroja ei. Mä oon sitä yrittäny mammalle sanoo silleen et oon leikittäny sitä ja ollu silleen riehakas et se tajuis. Mut... kaverit, te tiiätte; ihmiset on...

keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Nummia ja rymskyöitä






Lupasin tuolla Titi-Uun ja Morsen lokissa et laitan tänne mun lokiin kuvan suomalaisesta nummesta. Tässä on:



Noi on Jurmo nimisestä paikasta Saaristomereltä. Mamma oli siellä viime kesänä laivamatkalla, muttei ottanu mua mukaan. Epoo!!!
Mutta sitten rysmkyöihin: Viime yönä tuuli niin hirmeesti et luulin et se tuuli tulee meille sisälle. Se rämisti ja kolisti ikkunoita ja mua vähän kauhisti. Mä menin varmuuden vuoks mamman viereen nukustamaan, ihan sileeen et silläkin ois sit turvallinen olo eikä sitä pelostais.
Tänään mul on taas deitti mun hierojan kanssa. Täytyy ruveta valmistautuun siihen... (krooh...)






torstai 13. marraskuuta 2008

Sateinen päivä

Tänään meillä on ollu sateinen päivä. Taas. Se on ollu siitä hyvä et me on mamman kanssa nukuttu pitkät päikkärit. Ja sit tassuteltu rauhassa rantalenkura, eikä mun tarttenu laittaa sadetakkia päälle.
Eilen (eilenkin sato) me käytiin poniheposten kotona. Siellä oli semmonen vahtimiskoira joka huus mulle et "Mee pois, senkin tuhnu!". Mä oisin kysyny et mikä se tuhnu on, mut se vaan räyhäs et "Häivy jo, vai haluukko et karvas pöllyää!". Musta se oli aika moukka ja sivistymätön, joten mä sanoin mammalle et mentäs pois. Onneks se tajus ja me lähettiin. Poniheposten luona on aina epämiellyttävää. Mä vähän luulen et mamma on ruvennu pelkäämään poniheposia...

maanantai 10. marraskuuta 2008

Matkamuisteloja, osa 1

Vuosi sitten kesällä mun kaveri Indy-flätti oli kesätöissä Pietarsaaressa. Se oli siellä eläinlääkärinkoirana.



Yks päivä me sit mamman kanssa hypättiin junaan ja tsuk-tsuk-tsuk, suhistettiin sinne kyläilemään.



Indyn ja sen Äipän piti tulla meitä Pännäisiin vastaan, mut sit niille tulikin kiirustapaus ja meidän piti omin neuvoin löytää Pietarsaaren bussiasemalle. Kiltti bussikuskisetä onneks otti meiät kyytiin sieltä Pännäisistä ja vei perille. Kiitti bussikuskisetä!



Siel me sit hengailtiin aikamme: sit yhtäkkiä kuulin ku joku huus et "Wappu, här kommer jag!"



Se oli Indy, joka oli ruvennu ihan ruåttalaiseks. Onneks se sitte praatas kummiski suomea, ku en mä sitä ruåttia, vaik oonki Sippoosta kotosin. No sielt ne joka tapauksessa huristi, Indyn upouudella autolla. Se oli semmonen varmariauto ja lemusti ihanasti lehmuilta ja possusilta.
Ja arvatkaa mitä, ne oli käyny ostamassa pumpurilaisia ja ranskiksia, ihan meitä varten!


Sit me mentiin tsillaileen Indyn kämpille. Sil oli tosi kuuli parveke!






Seuraavana päivänä me mentiin Fäbodaan piitsille











Paluumatkalla piitsiltä me mentiin viel kattoon ku poniheposet juoksi ympyrää pellolla. Semmosta sanotaan ravikilpailuiks.







Monena aamuna me nukusteltiin myöhään. Indyn Äippä joutu lähteen töihin parantaan muita koiria ja muitakin elukoita, mut me kun oltiin lomalla ni me koisittiin niin pitkään ku huvitti. Sit me tassuteltiin eripuolilla puistoissa ja kaduilla ja vähän jokapuolella.

Vikana aamuna me mentiin sit Indyn työpaikalle! Siel oli jotenkin tutunhajustaja sit mä tajusin et me oltiin eläinlääkärissä! Mut siellä olikin ihan kuulia, me tutkittiin se paikka läpikotasin ja nuuskuteltiin keitä kaikkia siel oli käyny. Kaameesti porukkaa siel olikin rampannu!

Ton työelämääntutustumisen jälkeen meiän pitikin lähtee junalle, ku se oli tullu hakeen meitä. Mä olin niin väsyrasittunu kaikesta touhusta et nukuin melkeen koko matkan ja yhtäkii me oltiinkin sit taas Hesassa juna-asemalla elikkäs steissillä.

Semmonen oli mun Pohojanmaan lomareissu.










perjantai 7. marraskuuta 2008

Mamman huijausta

Hehee, huijasin mammaa et meen nykysin tassupesulle itestään jos varpaat on kuraset. Tein kaks kertaa niin et menin ite kylppäriin odottaan et mamma tulee peseen tassut ja se oli niin ilonen... tänään en sit mennykkään, hähää... vaiks menin kyl sit ku mamma kysy et "eks mennykkään tassupesulle?

Sit huijasin sitä et mulle jäi viel nälkä, vaik kupissa oli viel napoja jälellä. Se meni kumminkiin lankaan ja laitto lisää purkkimuonaa sekaan. Pölö! Sitä on niin helppo huijata!

Mä oon aatellu et voisin laittaa tänne lokiin mun reissumuisteloita. Laitan kuviakin jos vaan löyvän sellasia. Palaillaan!

maanantai 3. marraskuuta 2008

Hierojalla

Mä olin tänään mun hierojalla. Mä arvasin et tehään jotain spessua ku mamma laitto mun reissupyyhkeen reppuun ja me lähettiin ulos. Ja niihän me tehtiinkin. Me mentiin bussipysäkille ja sit hypättiin bussiin ja huristettiin sillä bussilla ja jäätiin pois mun hierojan pysäkillä. Mä tiesin tutuista haisuista missä me oltiin ja sanoin mammalle et nyt tännepäin ja nyt tästä ja nyt tosta portista sissän. Se ei ois ehkä muuten osannu.

Mun hieroja oli tietty tosi ilonen kun mä tulin. Ja se sano et mä oon jo paljon parempi. Daa-a, tietty, mä oon aina kaikista parempi. Mä olin niin parempi et sain namuja ja kaks tölkkii ruokaa. Varmaan vaan sikskin et oon mä.

Siellä mun hierojalla oli taas se Dusty-tyyppi. Se taitaa asuu siellä. Hau-vau, mä oon aussi, on ainoo mitä se osaa sanoo. Mä luulen et siitä ei ainakaan tuu lampuria... Se on kuiteski oikeestaan ihan ok tyyppi, tolleen niinku pikku-sintiks.

Mua väsystää nyt ni mä taidan käydä nukustamaan. Öitä!