torstai 30. lokakuuta 2008

Satunnainen harrastaja

Mä oon kokeillu monenmoisia harrastuksia, ku oon kuullu et harrastamien pitää virkeenä. Oonki siis laittanu tassuni vaik mihin:




akiliitoon













raunioradallakin oon käyny

sitten oon leikkiny rekivetokoiraa; oon vetäny pulkkaa ja mammaa suksien päällä (kyllä se vähän avusti tökkimällä jollain kepeillä ), oon tokoillu ja jäljestäny. Mut paras harrastus on kyl mun mielestä ihan vaan tassuttelu ja mamman kanssa oleilu. Mamma tulee niin pienestä iloseks, esimerkiks siitä ku meen sen luo ja tökkään kuonolla. Tai vien sille jonkun lelun. Ihmisiä on hirveen helppo ilahduttaa. Ne on niin yksinkertasia.

5 kommenttia:

lampuri kirjoitti...

No ihmiset on! Mää käyn kans tökkimässä Maaritia. Se antaa mulle herkkunapoja, ku se tulee siitä niin iloiseksi ja anteliaiseksi!

Nää oot kyllä harrastanu himeen paljo! Yks Osmo on kans harrastanu kaikkee, mutta mää en oo käyny raunioradalla, ku ihan vaan raunioissa. Tuolla Kajaanissa semmosessa linnassa. Ei näkyny rinssejä eikä Onnia. Ne oli varmaan tassuttelemassa.

t. Helka-ystäväsi

wappu kirjoitti...

Mamma on käyny Turussa jossain linnassa ja Tukholmassa kanssa, mut ei sekään ollu nähny Onnia eikä rinsessäjä. Paitti Tukholmassa se oli nähny rinssin auton!

bostonionni kirjoitti...

Ihmiset on! Mäki oon akiliitäny ja sitten kanssa ollu tenppukoulussa. Niistäkin huomaa miten ihmiset on yksinkertasia kun ei tartte tehä melkeen mitään ni herkkuja tulee kokoajan.

wappu kirjoitti...

Ihmiset on namiautomaatteja!

bostonionni kirjoitti...

Kun mun linna ei oo Turussa eikä Tukholmassa ni ei ne siks mua nähny siellä. Siellä on ihan muut kunkut varmana. Mun linna on Korsossa. Siellä voi nähdä Kunkku-Onnin. Eli täällä.